Lumi teki enkelin…

Tunnustus silloin, kun on sen paikka: Rovaniemen pääkirkon kello oli talvi/normaali-ajassa heti aamusta, ja aika lailla täsmälleenkin (jos kohta en kiertänyt tihkusateessa ja myrskyssä joka puolelta katsomaan).

Sää lupaa loppuviikosta hyvää: kylmenee, lunta, Levillä ehkä vähän helpottaa – paine.

Sen sijaan TEHYn osalta paine ei helpota. Sairaaloita näytään jo ajavan alas (ajanvaraus, jononhallinta) ja yhä useampi askaroi hoidon sijasta sen poikkeusolo- suunnittelussa.

Viikonvaihteen HS:ssa Hämäläisen Unski jo lupailee hallituskriisiä ja punamultaa. Kukaan ei sentään povaa sinipunaa? Otettaisiin Vilén takaisin Unkarista ministeriksi Heinäluoma-vetoiseen regeerinkiin, heh!

Aika paljon me eduskuntavaaliehdokkaat in corpore lupasimme, aika vähän pidämme.

No, perintövero sentään, mutta jos kuolleita alkaa tulla jo 19.11., sekään ei auta. Vero poistuu 60%:lta sairaus-alamaisista vasta 1.1. 2008.

Yleensä näin kovan paikan edessä debriiffarit lähtevät liikkeelle ajoissa. Kuuluuko heistä nyt mitään? Ei.

Primus inter pares on ihan hiljaa (Salli Saari, Ilkka Pernu & Co).
Ehkä SPR ja kuntien ao työryhmät kuulevat: alkakaapa kokoilla.
Se, että irtisanomiset ehkä eivät toteudu ei tarkoita sitä, etteikö hätä kansan keskuudessa jo nyt ole suuri. Mediakin tuntuu miltei yksimielisesti vaativan verta kentälle.

Se nyt vain on sillä lailla, erittäin valitettavasti, että tiedonvälitys ja sen ”alainen” päätöskulttuuri elää katastrofeista ja niiden peloista (kts mm Al Coren rauhan Nobel).

* * *

Sic! Blogauksessa ”Musta lumi, arktinen vimma” on asiavirhe, joka antaa väärän todistuksen henkilöstä. Olen virheen sinne jättänyt näkyville ja laittanut korjauksen perään, samoin Tikkalan vastineen.

* * *

On juhlapäivä taas. Kaikki kellot on saatu käännettyä tunnin taapäin ja esikoisella on nimipäivä (Simuna sikoja pistää), samoin isävainaalla. Kumpikaan ei asiaa tiennyt tänä aamuna ja vain toiselle sen saatoin kertoa. Ynnä vaimolleen ja tyttärelleen. Pappa betalar!

Päivän lehdet on luettu, netit kahlattu ja hedelmät viimeisestä viikosta saatu ”painokelpoiseksi”.

7,2C, lumesta ei tietoakaan, keskimmäinen saapui juuri kotiin, nelonen nukkuu ja kuopus on puuronsa Titanicin kanssa nautitsenut. Kaikki hyvin? Ei.

* * *

Yrittelen viritellä vähän isompaa urakkaa ranskalaisille viivoille ja sitä myötä kieliasun tarkistukseen, mutta monta vapaata viikonloppua se edellyttäisi.

Tai sitten sitä, että pitäisin läppäriä mukana Euroopan keikoilla. Siihen en halua ryhtyä.

Katselin illalla Rautaristi-elokuvaa (Peckinbach, meniköhän nimi oikein). Se toi muutamia ranskalaisia viivoja lisää.
Sota sellaisena kuin se meille kerrotaan (mikä tahansa viimeisen 10 000 vuoden sodista) on tarujen, tarinoiden ja historioiden ydintä. Sitä sen sijaan eivät ole yliopistojen perustamiset, niiden kirjastojen palamiset tai taiteentekijöiden yritykset osoittaa mielettömyyttä, saati tarkoituksenmukaisuutta.

Muuan tarkoituksenmukaisuus löytyi tänään Hesarista: Wahlroosin ja Armfledtin kohtaaminen, kun kummastakaan ei ole varsinais-suomalaisella tilalla patsasta.
Jälkimmäinen sen historioitsijan mukaan ansaitsisi.

Itse kallistun vielä sen patsaan kannalle, joka on Varsovassa: kalanpyrstöinen nainen, miekka kädessään.

* * *

Blogaus on sellainen keskustelun laji, joka häiritsee niin tekijää kuin lukijaakin. Mutta joskus toki palkitseekin.
Tällä kertaa vain parisataa ensimmäistä sunnuntain kävijää ehti lukaista aamuverryttelyni. Loput joutuvat odotuslistalle.

Hyvää sunnuntaita, illasta – tai huomisaamusta – ajatuksia Musta jää – elokuvasta.

* * *

Ilmeisesti Kotimaa-OY:llä, Talentumilla, Ericksonilla ja minulla on eri maailmankuva (sponsseja tuossa rainassa, paitsi minä).
Sama taitaa koskea Hesaria (Kari-Pekka Lehtonen) (antoi *****).

Kerrankin olen TurSa:n arvostelijan (Maskula) kanssa samaa mieltä. Ei ollut käsikirjoitus, saati tarina muutoinkaan, mitenkään osuva.

Hyviä näyttelijätöitä menee tällaisessa jotenkin hukkaan.

Tai sitten päässäni on vain muutoin eri arvot kuin merkittävällä osalla ihmisiä, jotka pitävät elokuvaa hyvänä.
** 1/2 maksimissaan.